Aloituskysely sidosryhmille


SOMA-hankkeen aloituskyselyn tulokset


SOMA-hanke lähetti yhteistyökumppaneilleen sähköisen kyselyn kesällä 2016. Kyselyssä kartoitettiin verkostojen näkemystä hankkeen kohderyhmän, lastensuojelutaustaisten nuorten aikuisten asumisesta ja sen haasteista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 22 henkilöä. Kaikki vastaajat eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

Kyselyyn vastanneet edustivat useita ammattiryhmiä eri sektoreilta, kuten esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityötä tekeviä, asuntopalveluissa toimivia sekä nuorten palveluissa työskenteleviä henkilöitä. Kyselyn avointen vastausten sisällöt koottiin teemoittaan ja pisteytettiin vastauksissa esiintyneiden mainintakertojen mukaan. Samassa vastauksessa saattoi esiintyä useita teemoja.  Ohessa on yhteenveto saatujen vastausten sisällöstä.

Tässä yhteenvedossa ei ole erikseen mainittu kaikkia yksittäisiä vastauksia, vaan nostettu esiin eniten mainintoja saaneet teemat sekä muutamia kohderyhmän tai hankkeen tavoitteiden näkökulmasta kiinnostavia poimintoja tai vastakkaisia näkökulmia.

Mikäli haluat tutustua kaikkiin vastauksiin, ne löytyvät erillisenä tiedostona tämän sivun lopussa.

Kiitokset kyselyyn vastanneille sekä sinulle, joka osoitat mielenkiintoasi kyselyä ja hankettamme kohtaan!

Mitkä tekijät sinun mielestäsi lisäävät lastensuojelutaustaisten nuorten aikuisten riskiä asunnottomuuteen?

Ensimmäisen kysymyksen vastaukset antoivat varsin laaja-alaisen näkymän lastensuojelutaustaisen nuoren asunnottomuusriskistä. Vastauksissa korostuivat vahvasti asiakkaasta itsestään nousevat tekijät rakenteellisten, ulkoisten haasteiden tarkastelemisen sijaan. Vastauksissa eniten mainintoja saivat päihteet ja puutteelliset talouden- ja elämähallinnan taidot sekä niistä aiheutuvat rahavaikeudet ja maksuhäiriömerkinnät, jotka estävät asunnon saantia. Myös heikosti tukea antavat, suppeat sosiaaliset verkostot sekä saadun ammatillisen tuen puutteet tuotiin esille kyselyn vastauksissa.

Vastaukset lähestyivät yksilöä varsin konkreettisesta, omaan toimintaan ja taitoihin pohjaavasta näkökulmasta. Osassa vastauksista myös koettiin, että haasteet liittyvät nimenomaan asiakkaan oman motivaation puuttumiseen asioiden hoitamista tai avun vastaanottamista kohtaan. Mielenkiintoista oli, että elämänhistorian vaikutusta tuotiin esiin vain muutamassa vastauksessa, sen sijaan arviot kohdistuivat tässä hetkessä näkyviin haasteisiin, ei niinkään niiden mahdollisten syiden tarkastelemiseen tai vaikutuksiin yksilön toiminnassa.

 

Missä määrin asunnottomuuden ennaltaehkäisy on osana arjen työtäsi?(vastausvaihtoehdot 1-5, 1:ei lainkaan, 5: Jatkuvasti)

Kaikki vastaajat kokivat asunnottomuuden ennaltaehkäisyn olevan jossakin määrin osana työtään. 36,4 % arvioi työn olevan jatkuvaa. Muut vastaukset hajaantuivat tasaisesti vastausvaihtoehtojen kesken.
 

Kuinka viranomaistyönä mielestäsi tehokkaimmin voitaisiin ennaltaehkäistä asunnottomuutta nuorten keskuudessa?

Lähes puolet vastaajista koki asumistietouden kasvattamisen olevan tärkeää ehkäisemisen näkökulmasta. Myös laitossijoituksessa olleen nuoren itsenäisen elämäntaitojen harjoittelun käynnistäminen jo hyvissä ajoin ennen itsenäistymistä mainittiin useita kertoja. Viranomaisen vankka palveluverkostojen tuntemus sekä yhteistyö nähtiin merkityksellisiksi asiakkaan tukemisen kannalta.  Nuoren kohtaamisen tärkeys sekä motivoiminen nostettiin esiin muutamassa vastauksessa. Toisaalta kahdessa vastauksessa korostettiin asiakkaan vastuuttamista työelämään osallistumiseen. Myös asennekasvatusta esitettiin ratkaisuksi tehokkaampaan viranomaistyöhön.  Yhteenvetona voi siis todeta, että viranomaisyö koetaan vahvasti konkreettisten asumisvalmiuksien vahvistamisen kautta tapahtuvaksi toiminnaksi.

 

Mitkä ovat mielestäsi niitä tekijöitä, jotka vähentävät lastensuojelutaustaisille nuorille annetun tuen vaikuttavuutta?

Tuen vaikuttavuutta tarkasteltaessa eniten mainintoja saivat työntekijän ammatillisten valmiuksien puutteet sekä muut erilaiset puutteet tarjotussa tuessa. Toiseksi vahvimmin nostettiin vaikuttavuutta madaltavaksi tekijäksi asiakkaan motivaation puute tai haluttomuus ottaa apua vastaan.  Toisaalta tunnistettiin asiakkaan huonot kokemukset viranomaisista tai viranomaisvastaisuus. Päihdeongelmat, verkostotyön puutteet ja yhteiskunnalliset työtä hankaloittavat linjaukset sekä asiakkaan heikot tukiverkostot saivat myös mainintoja. Toisin kuin aiemmissa vastauksissa, tässä kysymyksessä tarkasteltiin vahvemmin sekä yksilöä että rakenteita. Yllättävää oli se, että asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksen merkitystä ei juurikaan tarkasteltu työn vaikuttavuutta pohdittaessa.

 

Millä muulla tavoin kuin viranomaistyön keinoin lastensuojelutaustaisia, asumisessaan haasteita kohtaavia nuoria aikuisia voidaan tukea.

Liki puolet vastaajista mainitsi vertais- ja ryhmätoiminnan tuen keinoksi viranomaistyön rinnalle. Nuoren omien luontaisten verkostojen sekä raja-aitoja ylittävän verkostotyön tehostaminen nähtiin myös tärkeiksi. Ennaltaehkäisevä työ ja erilaisten kohtaamispaikkojen luominen sekä tuen tarjoaminen asiakkaalle luontevimmissa ympäristöissä mainittiin. Rakenteellisesti asiaa tarkasteltiin kahdessa vastauksessa tuomalla esiin edullisten asuntojen tarve.
 
On kiinnostavaa huomata, kuinka vahvasti vertaistyö mielletään viranomaistyön ulkopuoliseksi toiminnaksi vaikka toisaalta halukkuutta rakenteita ylittävää työskentely tapaan tuodaan selkeästi esille.
 

Millaista yhteistyötä organisaatiosi ja SOMA-hankkeen välillä sinun näkemyksesi mukaan voitaisiin toteuttaa?

Tämän kysymyksen vastauksissa oli voimakasta hajontaa. Asiakasohjaus hankkeen pariin nähtiin selkeimmäksi yhteistyön muodoksi.  Molemmin puolisen tiedon lisääminen nousi esiin kolmessa vastauksessa. Muut vaihtoehdot saivat yksittäisiä mainintoja, mutta näiden vastausten kautta saimme vahvimmin uudenlaista näkökulmaa yhteistyön rakentamiseen. Yksittäisiä mainintoja saivat esimerkiksi kohderyhmän etsiminen sekä asumisen ja elämänhallinnan ohjaus yhteistyössä. Myös yhteisten teemailtojen järjestäminen, vapaaehtoisten kouluttaminen sekä tilojen tarjoaminen hankkeen käyttöön mainittiin.  Kootusti voidaan todeta, että vahvimmin yhteistyön mahdollisuuksia nähtiin asiakastyön tiimoilta.

 

Kuinka asiakkaiden ohjaus SOMA-hankkeen pariin sinun mielestäsi kannattaisi toteuttaa?

Eniten mainintoja saivat saattaen vaihtaminen tuen piiristä toiseen sekä hankkeen markkinointi yhteistyökumppaneille. Asiakkaan motivoiminen hankkeen toimintaa mainittiin neljässä vastauksessa. Muut yksittäisiä mainintoja saaneet tavat olivat mm. hanke-esittelyt suoraan nuorille, asiakasneuvotteluihin osallistuminen sekä jaettavien materiaalien käyttäminen.  Yhteistyö nähtiin merkittäväksi myös hankkeeseen siirtymisen vaiheessa.

 

Yhteenvetoa

Kaikkien vastausten osalta voinee siis todeta, että työntekijöiden keskuudessa on nähtävissä eroja asiakkaan problematiikan taustatekijöitä koskien. Osa vastaajista korosti vahvasti asiakkaan omien valintojen merkitystä ja vastuuta omasta tilanteestaan. Haasteet nähtiin vahvasti yksilösidonnaisena. Osa taasen lähestyi asiakkaan tuen tarvetta laajemmin työn tekemisen olosuhteisiin, asiakkaan elämäntilanteeseen ja kokemuksiin pohjaten; asumisen haasteiden nähtiin olevan kytköksissä rakenteellisiin ja työntekijälähtöisiin tekijöihin. Mielenkiintoinen havainto oli, että kohderyhmän usein haasteelliset elämänkokemukset eivät nousseet esille annetuissa vastauksissa juuri lainkaan selittävänä tekijänä mainituille haasteille. Mikä sitten on hajanaisen elämänhistorian merkitys esimerkiksi elämänhallinnan osalta?
 
Myöskin luottamuksen tarkastelu asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutuksessa jää kysymysten vastauksien mukaan varsin vähäiseksi. Motivaatio tai motivoitumattomuus tuli esille usean kysymyksen osalta ja se nähtiin merkittäväksi työskentelyn onnistumiselle. SOMA-hankkeen yhtenä tavoitteena on pyrkimys kasvattaa asiakkaan luottamusta kanssaihmisiin, viranomaisiin ja yhteiskuntaan yleensä. Taustalla on ajatus siitä, että luottamus on onnistuneen asiakastyön edellytys. Luottamuksen ajatellaan olevan myös motivaation perusta. Motivaatio taasen ajatellaan olevan työn vaikuttavuuden edellytyksenä. Jokainen työntekijä rakentaa osaltaan asiakkaan kuvaa siitä, onko ympäröivään yhteiskuntaan mahdollista luottaa vai ei. On mielenkiintoista pohtia sitä, kuinka itse omassa työssään vaikuttaa asiakkaan käsityksiin palvelusta ja sen luotettavuudesta.
 
Yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä nähtiin kyselyyn vastanneiden osalta positiivisena mahdollisuutena. Uusien yhteistyö muotojen ja tapojen luominen nähdään myös hankkeessa asiakkaan edun mukaiseksi. Kaiken kaikkiaan kyselyn vastauksista huokui halu yhteistyöhön. SOMA-hankkeen näkökulmasta yhteistyö on ratkaisevan tärkeä elementti toiminnan onnistumiselle. On mukava havaita, että halukkuutta siihen on. Tuki käsitteenä vaikutti pitävän sisällään hyvin konkreettisia, arkisia tarpeita vastaavaa toimintaa ja apua asioiden hoitamisessa. On mielenkiintoista nähdä, kuinka onnistumme hankkeessa yhdistämään tämän arkisissa asioissa rinnalla kulkemisenja sosiaalisen tuen vahvistamisen yksilön elämässä. Toisaalta on hyvä pohtia omia mahdollisuuksiaan tarjota asiakkaalle henkistä tukea ja toivoa osana omaa työtään.
 
SOMA-hankkeen yhtenä ajatuksena on lisätä keskustelua lastensuojelutaustaisten nuorten aikuisten elämänpolusta. Polkua tunnetaan heikosti, mutta toisaalta kohderyhmä on tunnistettu tuen tarpeen osalta erilaisissa yhteyksissä. Olisiko elämänhistorian merkitystä siis syytä laajemmin tarkastella tuen rakenteissa ja palvelua annettaessa? Toivottavasti hankkeen myötä saamme vastauksia myös tähän. Kiitokset kiinnostuksestasi!